Vanhat videokasetit DVD-aikaan, osa 3

17.6.2007 11:58

Jeps, eli hyvässä vauhdissa on kotivideoiden digitointi/varmuuskopiointi.

Välineinähän ovat siis:
Pöytäkone, jossa 3,8Ghz Pentium 4, 2 gigaa muistia, 200+320Gt kovot ja itse Movieboard Plus. Kesämökiltä tuli säilöstä haettua takaisin vanha 17" putkinäyttö, että on työpöytätilaa edes jotenkuten riittävästi. Toimii myös esikatseluruutuna.
Kannettava, IBM/Lenovo T60, Core Duo T2300 (1,66Ghz), 512Mt muistia ja 80-gigainen kovo.
Kaappauslähteenä LG:n DVS7720 DVD-videonauhuriyhdistelmä ja tuollainen VHS-adapteri, jolla saa ajettua pienempää VHS-C-nauhaa videonauhurissa. Hyvä niin, sillä vanha VHS-C-kamera on tällä hetkellä purettuna odottamassa, jos omaksi ilokseen haluaisi korjata sitä. Mitään arvoahan sillä ei varsinaisesti enää ole. Kuvauspuoli mykistynyt kokonaan ja jos tuota videokameraa käyttää kaappausvälineenä, tulee videoihin sellaisia hailukoita vaaleanpunaisia raitoja.

Elikkäs jonkin verran on noita nauhoja tullut jo "digitoitua". Yhdelle DVD:lle olen laittanut noin 1h 30min ja olen pyrkinyt siihen, että videot olisivat ainakin suurinpiirtein aikajärjestyksessä. Noissa alkupään kuvauksissa siihen johonkin vuoteen -94 asti on aika hyvin tullut kirjattua ylös, mitä milläkin nauhalla on, mutta tuosta eteenpäin on kuvaaminen ollut toisinaan niin kiihkeää, että on tullut vaan kuvattua eikä ole kaikkia muistanut kirjoitella ylös, mitä milläkin nauhalla on. Kaiken huipuksi, vaikka nauhat on numeroitu, niin jossain kohtaa on sen verran erehdys käynyt, että jollakin numerolla on kaksi nauhaa, vaikka ne eri videota sisältävätkin. Täytyy vaan vissiin kaapata useampi kasetillinen ja sitten koittaa niitä järjestellä koneella aikajärjestykseen. Myöskin tässä yhteydessä, kun nuo nauhat tulee läpi katsottua, täytyykin tarkkaan kirjata ylös, mitä milläkin nauhalla on, niin ne löytää sitten myöhemminkin.

Projektissa käyttelen mm. seuraavia ohjelmia; Pinnaclen Studio 10.7, Avisynth 2.5, Bitrate Calculator, HC Encoder, VirtualDubMod, BeSweet, Toolame, Adobe Audition, DVD-lab Pro, Nero Burning ROM sekä eri videosoittimet, joilla noita tuotoksia tulee esikatseltua.

Aloitan yleensä niin, että pistän kaappauksen päälle ja säätelen kaappauksenaikaisen kirkkauden, kontrastin ja värisävyt ja äänenvoimakkuuden kohdalleen. Kun olen testipätkästä todennut, että kaikki on kohdallaan, niin kelaan nauhan takaisin ja aloita alusta. Kaappaan samaan tiedostoon yleensä vain yhden ja saman tilanteen otokset. Eli jos esim. ensin on kuvattu ulkona ja sitten vaihtuu sisäkuvaukseen, niin tuossa välissä pistän kaappauksen poikki, katson taas säädöt kohdalleen ja aloitan kaappauksen uuteen tiedostoon. Kaappauksen jälkeen en Studiolla yleensä videoon koske muuten kuin, että leikkaan turhat pätkät alusta ja lopusta pois. Tietysti, jos on vaikkapa valkotasapaino mennyt pahasti kuvattaessa pieleen niin tässä vaiheessa se on näppärä korjata. Mahdollisen retusoinnin jälkeen tallennan videon edelleen DV-videona. Onneksi kovotilaa on, minuutti DV-videotahan vie sellaiset 270 megatavua.

Tämän jälkeen, kun videot on kaikki leikattu oikeaan mittaan, katson videoiden keston yhteensä ja lasken sen pohjalta DVD-videon keskimääräisen bitraten. Tämän jälkeen sitten vaan valmistelee videot pakkausta varten. Avisynthin kanssa tuli alkuun säädeltyä aika reilusti, kun testailin eri plugineja, mutta eipä noissa videoissa oikein mitään ihmeellistä ole. Aika hyvälaatuisia ovat. MSharpen-plugin on ainoa, mitä olen videoissa käyttänyt, eli ihan aavistuksen terävöittää niin on tosi nättiä katsottavaa. Eli sitten vaan kirjoitellaan Avisynth-skripti valmiiksi. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Lenovon T60-kannettava. Koska sekä pöytäkoneessa, että läppärissä on gigabitin verkkokortti, olen pistänyt koneet suoraan yhteen, niin videot siirtyvät suht nopeasti läppärille. Eipä silti, tuosta näennäisesti gigabitin yhteydestä saa irti korkeintaan 200Mbit/s. Eli käytän siis videon pakkaukseen ensisijaisesti tuota läppäriä. Vaikkakin yhtä säiettä ajaessa ei tuo 1,66-gigainen Core Duo pärjää pöytäkoneen 3,8-gigaiselle Pentiumille (nopeusero pakkauksessa noin 7fps Penan hyväksi), niin syy miksi käytän pakkaukseen läppäriä on ensisijaisesti se, että se lämmittää kämppää hitosti vähemmän kuin tuo pöytäkone ja toisekseen se, että samaan aikaan voin pöytäkoneella käpistellä videoiden ääniraitaa. Eli kun HC Encoderin asetukset on säädelty kohdalleen, niin läppäri saa alkaa jauhamaan videota ja voin itse keskittyä äänen käsittelyyn pöytäkoneella.

Äänen käsittelyn olen aloittanut irroittamalla noista leikatuista DV-videon pätkistä ääniraidan, joka on PCM-muotoinen. Tämän olen tehnyt VirtualDubmodilla, avaamalla videon ja valitsemalla sieltä stream-listasta ääniraidan ja demuxaan sen. Sitten olen tuonut äänen Adoben Auditioniin jolla voi sitten filtteröidä sen verran kuin haluaa. Suhinanpoisto on se yleisin, joissain videoissa on silloin tällöin ääneen jotain naksahduksia, niin nekin saa näppärästi filtteröityä pois. Eli Hiss reduction ja click/pop eliminator ovat ne filtterit, joita olen tarvinnut.

Sen jälkeen, kun ääni on käsitelty, niin olen tallentanut sen wav-muotoon ja pakannut sitten MPEG Layer II:ksi (MP2), joka on siis DVD-standardin mukainen ääniraita. Tämän olen hoitanut BeSweet+2Lame-yhdistelmällä. Eli tuo 2Lame on vain komentorivipohjainen ohjelma ja tuo BeSweet toimii graafisena käyttöliittymänä sille. Kun on kyse 48Khz äänistä, niin ne on ehdottomasti pakattava CBR:lla, 2Lame ei jostain syystä osaa pakata 48Khz ääniä kunnolla VBR:ksi.

Sitten kun sekä video että audio on pakattu DVD-muotoon, täytyy enää koostaa itse DVD-levy. Siihen käytän DVD-lab Pro:ta. Olen tehnyt ihan perusDVD:n, eli menu, josta voi sitten valita, mitä videopätkää haluaa alkaa katsoa.
Menuun olen valinnut jonkin aiheeseen sopivan taustakuvan, kirjoittelen videopätkien nimet ja määrittelen buttonit. Taustalle olen pistänyt soimaan jotain rauhallista instrumentaalimusiikkia, ja vaikkapa minuutin viiveellä, eli jos levyn laittaa soittimeen ja minuuttiin ei valita mitään nappia, niin toisto alkaa automaattisesti levyn alusta.

DVD-rakenteen olen tehnyt niin, että edellisen videon loputtua alkaa automaattisesti seuraavan videon toisto ja levyn viimeisen videon loputtua soitin palaa tuohon main menuun. Chapterit olen videoihin pistänyt pääasiassa vain sen takia, että jos haluaa jostain tietystä kohtaa videota katsoa jotain, niin on vähän helpompi kelata, kun pääsee chaptereita kelaamalla edes suurinpiirtein oikeaan paikkaan. DVD-labissa on tuo näppärä "detect scenes by video content" tai jotain sinne päin, eli suomeksi, se analysoi videon ja aina otoksen vaihtumisen kohdalle pistää chapterimerkinnän. Tämän jälkeen niitä voi sitten vielä käsin siirrellä, jos sattuu, että kahden minuutin sisään osuu vaikka kolme chapteria. Sitten kun kaikki on kunnossa, niin pistää vaan DVD-labin authoroimaan projektin ja kun se on valmis, niin levylle polttamisen olen hoitanut Nerolla. Eli Nerosta valitsee DVD-video-levyn ja sinne huiskaisee nuo valmiit video_TS-tiedostot.

Mitään hätäisen miehen hommaa tämä ei ole, aikaa saa kulumaan hyvinkin reilusti.

Olen miettinyt, että on varmaan parasta polttaa joka levystä kaksi kappaletta, niin toisen voi sitten säilöä noiden alkuperäisten nauhojen lisäksi ja toista voi käyttää katsomiseen.

Vanhat videokasetit DVD-aikaan, osa 3

Lista blogimerkinnöistä

Käyttäjien kommentit

Kirjoita shoutboxiin


		Käyttäjä	Salasana

		Puuttuuko tunnus? Liity jäseneksi nyt!. Salasana hukassa? Klikkaa tästä.