User Käyttäjä Salasana  
   
tiistai 2.12.2008 / 03:53
Hae:        In English   Suomeksi   På svenska
afterdawn.com / profiilit / tretjakov / blogiarkisto / elämän puu kasvaa nuoruuden lähteestä /
Pääsivu Blogi Kuvat Shoutbox

Elämän puu kasvaa nuoruuden lähteestä

20.6.2007 23:16 (Edited: 20.6.2007 23:16)

Darren Aronofsky ampaisi tietoisuuteeni vuoden 1999 R&A-festivaaleilla mustavalkoisella taide-elokuvallaan Pii. Pii lähestyi nörttiyleisöä, mutta käsitteli virtuaalin ja todellisuuden suhdetta vaikealla kerronnallisuudella paranoian ja skitsofrenian kautta. Läpimurtohitti Unelmien sielunmessu oli jo lähempänä mainstreamia, vaikka ei sekään helposti sulatettava. Nyt Aronofsky on osoittanut olevansa taiteessaan tinkimätön kirjoittamalla, ohjaamalla ja tuottamalla itse The Fountainin. Voisin arvata, että ilman aikaisempaa menestystä useimmat tuotantoyhtiöt pudistelisivat päätään tällaiselle taiteelle.




Elokuvaa on nimittäin perin vaikea omaksua ja se vaatii tullakseen ymmärretyksi parisen katsomiskertaa. Ensin aikatasot lomittuvat toisiinsa, minkä vielä jaksaa sulattaa. Kun aikatasojen kanssa sotketaan sulassa sovussa myös abstraktiotasot ja kerronnalliset metatasot, sekä pelleillään iloisesti katolisella inkvisitiolla, maya-intiaanien mytologialla ja zen-buddhistisella maailmankatsomuksella, ei metafyysisestä sopasta puutu enää mitään. Nautintoa sekä aisteille että tietoisuudelle.

Kaiken metafysiikan lomassa perusjuoni on vain puoli ruokaa. Siinä biokemian huippututkija Tomas (Hugh Jackman, Wolverine, Van Helsing) taistelee koe-eläinapinan raivolla löytääkseen parannuskeinon aivokasvaimelle, johon hänen vaimonsa (Rachel Weisz) on kuolemassa. Yhdellä psykofyysisellä metatasolla ratkaisuna on nuoruuden lähteestä kasvava raamatullinen elämän puu, toisella taas buddhalainen elämän kiertokulku ja kuoleman elämää synnyttävä ulottuvuus. Todellisuudessa ratkaisu on... histostako minä sen tiedän. Antaa elokuvan kertoa.

Jackmanin olemuksessa sekoittuu jotenkin itselleni hämmentävästi monen merkkinäyttelijän (Peter Krause, Pierce Brosnan, kalju John Malkovich) ominaisuus ja äänet, mutta sänkileukaisena ja pörrötukkaisena Wolverinen ulkonäkö jotenkin jää häiritsemään. Naispääosassa lyhythiuksinen ja suurisilmäinen Rachel Weisz on porno kuin 12-vuotias Nastassja Kinski. Aikamoista.

Elokuvassa Jackmanin ja Weiszin lisäksi muut näyttelijät eivät juuri pääse loistamaan, kun Aronofskin vaativa teksti ja ohjaus vievät huomion kaikesta muusta. Kuoleman läheisyyden aiheuttama kärsimys konkretisoituu ruumiillisena jälkenä siinä missä ikuisen elämän autuuskin. Nykyrealismi ja muinainen mytologia lopulta lähentyvät toisiaan siinä missä se on mahdollista.

Kysyttäväksi jää, onko Aronofski herännyt buddhalaisuuteen, vai seonnut lopullisesti skitsofreniaan. Se jää katsojan arvioitavaksi. Ja sanoinkuvaamattoman kaunis elokuva, joka ei päästä katsojaansa helpolla, vaan asettaa ratkaisun hänen harteilleen, ansaitsee minulta viisi tähteä. Tämä ansaitsee tulla nähdyksi isolta kankaalta.

Tämä elokuva on audiovisuaalista runoutta parhaimmillaan.

*****

 

Käyttäjien kommentit

    (Ei kommentteja)


Kirjoita shoutboxiin

Kirjoittaaksesi kommentin sinun tulee olla kirjautunut järjestelmään. Ole hyvä ja kirjaudu sisään tästä.

Multimedia: AfterDawn.com | AfterDawnin keskustelualueet
Uutiset: IT-alan uutiset | Uutisia puhelimista
Musiikkia: MP3Lizard.com
Tuotearviot: Laitevertailu | Vertaa puhelimia | Vertaa kännykkäliittymiä
Pelit: Pelitiedostot, pelidemot ja trailerit | Blasteroids.com (engl.)
Ohjelmat: download.fi | AfterDawnin ohjelma-alueet
International: AfterDawn in English | Software downloads | Free, legal MP3s | Gaming downloads | AfterDawn på svenska
RSS -syötteet: AfterDawnin uutiset | Uusimmat ohjelmapäivitykset | Keskustelualueiden viestit
Tietoja: Tietoa AfterDawn Oy:stä | Mainosta sivuillamme | Sivuston käyttöehdot ja tietoja yksityisyydensuojasta
Ota yhteyttä: Lähetä palautetta | Ota yhteyttä mainosmyyntiimme
 
  © 1999-2008 AfterDawn Oy